LINKOLAN JALANJÄLJILLÄ
Kaitselmus oli määrännyt syntymäpäiväkseni maaliskuun 22. päivän vuonna 1966. Silloin Suomen kansa nukkui vielä kaunista ruususen untaan ydinvoimakysymyksissä, vaikka hallitseva luokka ja teollisuuspiirit jo ottivatkin yhä tietoisempia askelia kohti hengenvaarallista ydinvoimaa. Jo nuoruudessani sisäistin voimakkaan linkolalaisen energiansäästöohjelman tarvittaessa vaihtoehdoksi elämää tuhoavalle ja koko ihmiskuntaa uhkaavalle ydinvoimalle. Ydinvoimaton aika Suomen historiassa ja minun nuoruudessani päättyi kuitenkin alkuvuodesta 1977, jolloin Suomen ensimmäinen ydinvoimala, Loviisa-1 kytkettiin valtakunnan verkkoon.
LUONNONMUKAINEN FUUSIOVOIMA
Olen koko olemassaoloni ajan vastustanut nimenomaan nykyisin käytössä olevaa fissio-menetelmällä tuotettua hengenvaarallista ydinvoimaa; sen sijaan jo hyvin varhain tieteellisiä ja teknisiä julkaisuja tutkiskellessani tulin kuitenkin hyväksymään, tulevaisuuden voittoisana näkymänä, fuusio-menetelmällä tuotetun, saasteettoman, riskittömän ja turvallisen, sekä tietysti mielestäni itsestäänselvästi hyvin paljon fissio-menetelmää luonnonmukaisemman ydinenergiavaihtoehdon ja olen aina ollut valmis kaikella omalla kapasiteetillani ja kaikilla käytettävissäni olevilla resursseilla tukemaan fuusio-ydinvoiman tutkimusta ja kehitystä.
EI YMPÄRISTÖPOLIITTISIA LASKUJA JÄLKIPOLVILLE
Vaikka teknologia kulkee vääjäämättömästi eteenpäin, aina ei kuitenkaan ihmiskunnan, saati sitten yksittäisen kansakunnan kehitys edisty ihmistä, ympäristöä ja tulevaisuutta ajatellen terveesti, turvallisesti ja koko ympäristöämme ja luontoamme, sekä myös, ja tämä asiakaan ei koskaan saisi unohtua - jälkipolviamme, kunnioittavasti. Ja tämä totuushan pätee toki muihinkin asioihin kuin ydinvoimaan.
YDINVOIMA EI VOI OLLA KOSKAAN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ
Ydinvoiman historia on kiistattomasti täynnä luonnonkatastrofeja, joista monet on pystytty pitämään erossa suurten joukkojen tietoisuudesta ja lisäksi ihmisen itsepetokseen perustuva tulevaisuuden luonnonkatastrofi on tietysti fissio-menetelmällä tuotetun ydinvoiman ikuinen jäteongelma, jota ei todennäköisesti koko ihmiskunnan historian aikana pystytä ratkaisemaan luonnon ja ihmisen kannalta kestävästi.
Kaikesta huolimatta tulisi huomioida, että kun ydinvoimasta puhutaan, kannattaisi muistaa se ikävä tosiasia, että aina jossain "jysähtää". Ihmiskunnan historian pahimmaksi luonnehdittu ja varmasti meille kaikille Suomalaisillekin mieleenpainuvin ydinvoiman aikainen onnettomuus on entisen Neuvostoliiton Ukrainassa, Tsernobylin ydinvoimalassa tapahtunut "jysähdys" 26.04.1986. Läheltä piti - tilanteita tapahtuu paljon useammin, sanoisinko jopa tuon tuostakin.
GREENPEACE-PROPAGANDA
Itse en ole jäsenenä Greenpeacessa ja suhtaudun toki sen esittämään propagandamateriaaliin terveen kriittisesti, mutta toisaalta me kaikki kyllä tiedostamme varmasti senkin, että aivan tyhjästä Greenpeacen väitteetkään eivät ole temmattu. Tässä nyt esimerkin vuoksi muutamia Greenpeacen viimeaikaikoina havainnoimia konkreettisia ja vakavia onnettomuusriskejä teollisuusmaissa:
- Forsmarkissa Ruotsissa sattui heinäkuussa 2006 yksi viime vuosien pahimmista läheltä piti –tilanteista. Häiriöön johtanut suunnitteluvirhe oli piillyt reaktorissa 20 vuotta, ja se paljastui kun reaktorin yhteys sähköverkkoon katkesi eivätkä hätägeneraattorit käynnistyneet. Voimalan henkilökunnalla ei 20 minuuttiin ollut tietoa, mitä reaktorissa tapahtui. Hätägeneraattorit saatiin hyvällä tuurilla lopulta käynnistymään. Jos ne eivät olisi käynnistyneet, olisi vakava ydinonnettomuus ollut Saksan säteilyturvakeskuksen mukaan ollut 18 min päässä.
- Krümmelin ydinvoimalassa Saksassa muuntaja syttyi palamaan heinäkuussa 2007. Tulipalo ”johti ongelmiin reaktorissa”, mutta yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Reaktorin omistajaa Vattenfallia kritisoitiin ongelmien ja tilanteen salailusta.
- Kashiwazakissa Japanissa maanjäristys vaurioitti maailman suurinta ydinreaktoria heinäkuussa 2007. Nyt asukkaat joutuvat pelkäämään, että reaktori avataan uudelleen vaurioista huolimatta.
- Olkiluoto 3 -hankkeessa kireä hinta ja aikataulu ovat saaneet laitostoimittajan toistuvasti tinkimään turvallisuudesta – näin todennäköisesti tapahtuisi myös uusissa hankkeissa.
Lisämateriaalia täältä Greenpeacen suomenkieliseltä sivustolta:
http://www.greenpeace.org/finland/fi/
EDUSKUNTA TAIPUI
Kaikesta huolimatta Suomen eduskunta päätti 1. heinäkuuta 2010 äänin 120-72 myöntää Teollisuuden Voimalle luvan rakentaa Olkiluotoon vielä yhden ydinvoimalayksikön. Myös Fennovoima sai äänin 121-71 luvan rakentaa uusi ydinvoimala Pohjois-Suomeen, joko Simoon tai Pyhäjoelle.
Suomen eduskunnan tekemät ydinvoimapäätökset sysäävät Suomen energiapoliittisen kehityksen jälleen kohti riskialtista, vaarallista ja elämää tuhoavaa, menneisyyden energiantuotantoa. Kun ydinreaktorit rakennetaan, Suomesta tulee maailman suurin ydinjätteen tuottaja asukasta kohden!
KANSAN LOPULLINEN TAHTO VASTA KANSANÄÄNESTYKSELLÄ
Kansanedustajien enemmistö ei edustanut kansan enemmistön mielipidettä, sillä todellisuudessa 52 prosenttia suomalaisista vastustaa lisäydinvoiman rakentamista (lähde: Greenpeace). Vain viidennes suomalaisista hyväksyy eduskunnan nyt tekemän päätöksen kahdesta uudesta reaktorista. Olen aina ollut ensimmäisten joukossa kannattamassa kansanäänestystä ydinvoimasta ja siis, tässä yhteydessä lisäydinvoimasta!
Toinen seitsemännen ydinreaktorin sijoituspaikkakunnasta olisi Pohjois-Suomessa sijaitseva Simo:
http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2009/03/simon_ydinvoimala_olisi_lahella_asutusta_584222.html
EETTISYYS KILPENÄNI
Vastustan ydinvoimaa eettisistä syistä, en mistään työvoimapoliittisista, energiapoliittisista tai kansainväliseen imagoomme liittyvistä syistä, en myöskään nykyään muotia olevista, ilmastonmuutoshössötykseen liittyvistä syistä.
Fissio-menetelmällä tuotettu elämää tuhoava ydinvoima on mielestäni näyttänyt konkreettisesti vaarallisuutensa koko ihmiskunnalle ja ydinjätteiden loppusijoituskysymystä ei ole ratkaistu ollenkaan yhdelläkään luonnon kannalta kestävällä ja turvallisella tavalla. Yhtään ydinvoimapoliittista laskua ei saa jättää jälkipolvillemme maksettavaksi.
Linkolalaisessa hengessä olen valmis vähentämään sekä suoraa, että epäsuoraa sähköenergian kulutustani huomattavasti, samoin myös maksamaan eettisesti puhtaasti ja kestävästi tuotetuista ja uusiutuvista energiamuodoista nykyistä suuremman rahallisen korvauksen. Samalla olen valmis ennakkoluulottomasti hyväksymään kaiken tämän johdosta tapahtuvan, mahdollisen, elintasoni laskemisen.
SUOMALAINEN YDINVOIMA - KANSALLINEN HÄPEÄ !
Tekstit
